Finduksen kalapuikot kulkevat 40.000 kilometriä ennen kuin päätyvät Norjan rannikolta suomalaisen kuluttajan lautaselle, Valion juustot kuljetetaan Hollantiin viipaloitavaksi ja Päijänteeltä pyydetyt muikut kulkevat pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kalatukun kautta pohjanmaan lakeuksille.
Mitä näistä esimerkeistä voimme päätellä? Kuljetukset ovat liian halpoja. Niin halpoja, että niiden vaikutus tuotteen hintaan jopa kuljetusintensiivisillä tuotteilla on häviävän pieni. Globaalilla polttoaineverolla olisi mahdollista päästä eroon pahimmista talouden globalisaation aiheuttamista kuljetusketjuista. Yritykset kyllä reagoisivat nopeasti polttoaineveroon ja kallistuneisiin kuljetuksiin. Sen on todistanut jo Kiina-ilmiö.
Polttoainevero palvelisi yrityksiä myös niiden valmistautuessa öljyn loppumiseen. Yritykset joutuvat tulevaisuudessa reagoimaan kallistuviin kuljetuksiin, sillä on hyvin epätodennäköistä, että uusia edullisia öljyriippumattomia kuljetustekniikoita kehitetään ilman välikautta. Halvat kuljetukset ovat mahdollistaneet tuotannon siirtämisen muihin halvan tuotannon maihin, kauas kuluttajista. Samalla tavalla tuotanto palaa tulevaisuudessa lähemmäksi kuluttajia kuljetusten kallistuessa. Veron avulla tämä kehitys voitaisiin aloittaa jo nyt.
lauantai 25. elokuuta 2007
Kuljetusvero globaaleille tavaravirroille
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuljetukset eivät ole _aina_ ympäristöä eniten rasittava vaihtoehto. Olenpa kuullut että tiettyjen tuotteiden paikallinen tuottaminen esim. Englannissa kuluttaisi energiaa monikertaisesti kuin kuljettaminen Afrikasta.
Samoin on tapauksessa kotimaiset talvitomaatit vs. espanjalaiset tomaatit. Kuljetusvero olisikin säädettävä sille tasolle, että pahimmista ylilyönneistä päästäisiin eroon. Ulkomaisia elintarvikkeita toki tarvisemme, mutta ei niitä tarvitse kuljettaa mutkaisinta tietä pitkin.
Lähetä kommentti