Kukista

Oletko koskaan halunnut olla kukkakauppias? Tämä kysymys on varmasti tuttu hyvin monelle armeijan kutsunnoissa käyneelle. Kyllä, vastasin. Olenhan jo ollut muksuna, kun kävin poimimassa kukkia naapurin kukkapenkistä ja menin niitä sen jälkeen myymään samaisen talon tädille. Luontaista bisnesvaistoa? Kylteri tuttavani varmasti haukkoisivat henkeä moisen bisnesidean kuullessaan. Myyjälle puhdas win-win tilanne ja ostajalle pelkkää tappiota.

Kukkakauppa on seurannut elämääni myös kutsuntojen jälkeen monessa muodossa. Kesäduunit ovat vieneet kalevankankaan hautausmaan kukkaloistoon, myöhemmin olen työskennellyt opintojen ohessa viikonlopputöissä kukkatukussa. Voisin tosin viikonloput käyttää kandin kirjoittamiseenkin. Tulorajat ylös? Ei, mieluummin opintotuki, että voi keskittyä opintoihin. Järjestötoimijana keskittyminen opintoihin kärsii jo muutenkin, eikä näistä hommista edes makseta mitään. Rakkaudesta lajiin tätä tehdään, eikä ole mitään sen parempaa.

Olen joskus ostanut tytölle ruusuja. Se ei tuottanut tulosta.